Viime aikoina Wikipedia on joutunut median ryöpytyksen kohteeksi. Koska Wikipediaa voi muokata kuka tahansa, on se erityisen alttiina epäpäteville kirjoittajille ja vandalismille. Wikipedia lisäksi kannustaa muokkaamaan artikkeleita rohkeasti; todennäköisesti muut korjaavat jälkesi ja muokkaavat artikkelia Wikipedian tavoitteen viittaamaan suuntaan.

Wikipedia on erityisen alttiina yksittäisten artikkeleiden virheellisille tiedoille. Jos artikkelisivulle ei moni eksy, ei sen virheitä korjata. Tämä mahdollisti muun muassa viime viikkoina pinnalla olleen John Seigenthalerin artikkelin vandalisoinnin ja vandalisoidun artikkelin säilymisen sellaisenaan kuukausia. Nämä ovat nähdäkseni kuitenkin yksittäistapauksia, joihin kriitikkojen on helppo tarttua. Vetoan jälleen vanhaan viisauteen: kun tarpeeksi moni silmäpari tutustuu lähdekoodiin tai vastaavaan sisältöön, virheet huomataan ja ne korjataan.

Wikipedia ei kuitenkaan ole juurikaan sen epätarkempi kuin konventionaaliset ensyklopediat, ainakaan tieteellisissä artikkeleissa. Tästä on osoituksena tiedelehti Naturen laatima sokkotesti, jossa eri alojen ehdottomat asiantuntijat arvioivat 42 aihetta, joista on artikkeli sekä Wikipediassa että Encyclopedia Britannicassa. Testin mukaan keskimääräinen tieteellinen teksti sisälsi Britannicassa kolme ja Wikipediassa neljä epätarkkuutta; vakavia virheitä oli kummassakin yhteensä neljä koko aineistosta.

Lisäksi Wikipediaan voi eksyä tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia, joko tahallisesti tai tietämättömyydestä. Viime aikojen suurin kohu asiasta on johtunut saksankieliseen Wikipediaan lisätyistä DDR:ssä julkaistuissa tietosanakirjojen sisällöistä.

Suomenkielisen Wikipedian maturiteetti ei kuitenkaan ole läheskään englanninkielisen tasolla. Tämä johtuu muokkaajien ja sitä kautta artikkelien vähäisestä määrästä ja puutteellisesta tasosta. Tästä on osoituksena suomenkielistä Wikipediaa arvosteleva artikkeli. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö myös suomenkielinen Wikipedia voisi olla työvälineenä arvokas.