sunnuntai, 25. joulukuu 2005

Wikipedia-kontribuutioni

Sain vihdoinkin luotua Wikipediaan tyhjästä uuden artikkelin, joka puuttui ja liittyy verkkoyhteisöihin, joskin hieman teknisemmästä näkökulmasta. Kirjoittamani artikkeli on Usenet-protokolla NNTP. Wikipedia muistaa myös muut käyttäjätunnuksellani tekemäni muokkaukset.

Uudesta artikkelistani sain välittömästi palautetta käyttäjäsivulleni. Muuten en ole palautetta muokkauksistani saanut.

perjantai, 16. joulukuu 2005

Häiriköinnistä

Mainitsin kurssin aluksi olleeni kiinnostunut häiriköinnistä, mutta ehkä yksilötehtävän aiheen valinnan vuoksi se jäi vähemmälle: Wikipedian tapauksessa tunnen vastenmielisyyttä häiriköintiä koskaan, koska arvomaailmani on linjassa yhteisön kanssa. Wikipedia on mitä neutraalein ja yleishyödyllisin yhteisö, jonka toiminnan häiritsemisestä on erityisen vaikea perustella.

Gali tuo esille sosiologisen teorian, jossa pohditaan rikollisten merkitystä  yhteisölle, ja tuodaan esille näkemystä, että verkkoyhteisöjen vandaalit ovat rinnastettavissa reaalimaailman rikollisiin. Päätelmänä vaikuttaa olevan häiriköiden hyödyllisyys yhteisölle.

Häiriköt vahvistavat yhteisön normeja: sääntöjen rikkominen ja siitä seuraavat sanktiot osoittavat sääntöjen olemassaolon ja rajat. Toisaalta häiriköinti antaa mahdollisuuden yhteisön vallalla olevien toimintatapojen uudistamiseen eli pohdintaan siitä, onko normi enää validi.

Häiriköinti myös lisää yhteisön jäsenten yhteenkuuluvuutta sääntörikkojaa vastaan. Jotkut voivat pitää häiriköintiä jopa viihteellisenä. Lisäksi häiriköinti tarjoaa mahdollisuuden aggressioiden kanavointiin.

perjantai, 16. joulukuu 2005

Teknisten suojauskeinojen näkymättömyys Wikipediassa

Usein verkkoyhteisöissä jäsenten tekemisiä rajataan teknisillä keinoilla. Wikipedia ei ole merkittävissä määrin ryhtynyt tähän kilpajuoksuun, vaan luottaa pääasiassa siihen, että yhteisön jäsenet korjaavat syntyneet virheet - sen vuoksi heille on luovutettu siihen valta, toisin kuin monissa muissa yhteisöissä. Wikipediassa yhteisö valvoo tekniikan asemasta.

Toki Wikipedia käyttää myös teknisiä suojauskeinoja. Ylläpitäjä voi bannata häiriköivän käyttäjän tai hänen IP-osoitteensa. Artikkeleista säilytetään vanhoja versioita, joihin on helppo vandaalin häiritessä artikkelisivu palauttaa. Wikipedia tarjoaa mahdollisuuden merkitä artikkeli roskaksi ja ehdottaa sitä poistoäänestykseen. Useimmat teknisistä ratkaisuista pääsääntöisesti tukevat käyttäjien mahdollisuuksia korjata ei-haluttu sisältö.

perjantai, 16. joulukuu 2005

Uusien jäsenten rekrytointi Wikipediaan

Useimmiten yhteisöissä on jokin tavoite, jokin yhteinen intressi tai arvo, jonka yhteisön jäsenet jakavat. Wikipediassa se on ensyklopediatiedon jakaminen yhteiseen käyttöön. Yhteinen arvo ja tarkoitus saa ihmiset liittymään yhteisöön ja pysymään sen jäseninä. Myös ennen pitkää sikiävät ristiriidat kuuluvat asiaan ja itse asiassa vahvistavat yhteisöä.

Wikipedia tekee kontribuutioiden tekemisen helpoksi; artikkeleita pääsee muokkaamaan rekisteröitymättä ja ennakkoluulottomaan muokkaamiseen kehotetaan. Uudet käyttäjät usein toivotetaan tervetulleiksi Wikipediaan - käyttäjän keskustelusivulle ilmestyy tervetulotoivotus - tosin minä jäin tästä paitsi. Muutenkin asenne uusia käyttäjiä kohtaan on yleisesti ottaen myönteinen: useimmiten virheet oletetaan vahingoiksi: ne korjataan ja niistä huomautetaan myönteisessä hengessä.

perjantai, 16. joulukuu 2005

Käyttäjäryhmien jaottelu Wikipediassa

Wikipediassa käyttäjät voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen kastiin: rekisteröitymättömät, rekisteröidyt ja ylläpitäjät. Rekisteröimätön käyttäjä, joka muuttaessaan artikkelia tunnistetaan IP-osoitteen avulla, on perinteisesti voinut sekä luoda että muokata artikkeleita. Tämä on kuitenkin muuttunut häiriköinnin vuoksi. Wikipedia on ollut median hyökkäyksen kohteena, kun siitä on löytynyt artikkeleita, joissa on merkittäviä epätarkkuuksia tai jopa räikeästi väärää tietoa.

Wikipedia tarjoaa mahdollisuuden rekisteröityä. Tällöin artikkeleiden muokkaushistoriassa näkyy muokkaajan nimimerkki, mutta ei IP-osoitetta. Täten rekisteröitynyt käyttäjätunnus tarjoaa jossain määrin rekisteröimättömyyttä enemmän yksityisyyttä. Käyttäjillä on myös käyttäjäkohtainen sivu, jonne käyttäjä voi lisätä haluamaansa sisältöä ja profiloitua sitä kautta yhteisön jäsenenä. Käyttäjillä on myös käyttäjäkohtainen keskustelusivu, jossa voidaan keskustella muun muassa käyttäjän kontribuutioista.

Wikipedian omin sanoin "ylläpitäjä on käyttäjä, jolla on valtuudet poistaa ja lukita artikkeleita, palauttaa poistettuja sivuja sekä estää häiriköiviä käyttäjiä muokkaamasta artikkeleita." Täten ylläpitäjän status tuskin eroaa verrattuna muiden verkkoyhteisöjen ylläpitäjien vallasta. Ylläpitäjäksi voi päästä omasta tai toisen käyttäjän ehdotuksesta, minkä jälkeen asiasta äänestetään. Äänestyksiä voidaan järjestää myös artikkeleista, niiden poistamisesta ja sisällöstä.